Ostin Alnilamista itselleni palan onnellisuutta, huojentumista ja helpottumista. Kaupan päälle tuli suhteellisuuden tajua ja sille siisti säilytyslaatikko. (Siitä kaupasta voi muuten hankkia minulle lahjaksi mitä tahansa koska tahansa *vink-vink*.)
Universumikristalli eli Large Scale Model Crystal on 6x6x8cm kokoinen kappale minun työpöydälläni, joka kuvaa osaa tällä hetkellä tunnetusta maailmankaikkeudesta. Sen kuvaa aluetta, jonka laajuus on 326 miljoonaa valovuotta per sivu. Sen olemassaolon järkeileminen sattuu päähän, sillä siinä esitettävät kappaleet ovat kuvaa menneisyydestä miljoonien vuosien takaa. Pelkän valon on kestänyt tulla käsittämättömän kauan tänne meidän luoksemme.
Siitä voidaan osoittaa Neitsyen (Virgo) ja Sulatusuunin (Fornax) galaksijoukot, joiden välimaastoon jonnekin meidän pieni galaksiryhmä sijoittuu. Esineestä ei voi enää osoittaa Paikallisen Ryhmämme jäseniä, kuten Andromedaa, Magellanin pilviä, Kolmiota saati Linnunrataa. Ei puhettakaan, että kristallista erottaisi omaa aurinkokuntaamme tai sen ainoaa tähteä, aurinkoa. Näin ei näy myöskään lähiplaneettojamme tai itse Tellusta. Ei siellä näy minun aikuistumiskriisi, keskeneräinen tutkinto, sekava työnkuva, vahaamaton parketti, pesemättömät pyykit tai kuihtuva parvekekukka. Mitättömiä ovat minun asiani sen esineen äärellä.
Universumikristalli on äärettömän rauhoittavaa katsottavaa. Siellä minä jossakin olen, sen uumenissa ja silti katson sitä ulkoa päin. Se antaa kaikille huolilleni ja murheille aivan uuden mittakaavan. Luovun kaikista ikävistä tunteista, sillä kiire ja stressaaminen on tarpeetonta ja turhaa. Elämässä on kyse jostakin paljon tärkeämmästä ja minulla on hienoinen aavistus siitä, mitä se voisi minun kohdallani olla.
Onnen tyttö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti