Muutto Helsinkiin

Tapasin viikonlopun reissulla monta uutta ja vanhaa rakasta ystävää. Minulle kerrottiin, että heidän keskuudessaan oli ajateltu, että minun olisi suotavaa muuttaa Helsinkiin mahdollisimman pian. Minusta se oli mukavasti ajateltu. Jään odottamaan heiltä tunteisiin vetoavaa adressia tämän tärkeän asian puolesta. Viisisataa nimeäkin riittää.

Muutama heistä kylläkin jo yksistään, ihan sellaisenaan muodostaa riittävän perusteen ruuhka-Suomen ruuhkauttamiseen vielä yhdellä, joka on saanut koulutuksensa maakunnassa. Jakaisin siis mielelläni myös arkeni vapaahetket heidän kanssaan.

Toisaalta minun mielestäni heidän kaikkien tulisi ehkä muuttaa kanssani johonkin vähemmän vilkkaaseen suomalaiskuntaan. Tekisimme siitä uuden tukikohtamme. Uskon lujasti, että yhteisvoimin kykenisimme vaivattomasti luomaan riittävän määrän uusia työpaikkoja, jotka vastaisivat tämän oma-aloitteisesti hajasijoitetun yhteisömme työllisyystarvetta. Ryhmän moniammatillinen osaaminen näkyisi kiistämättömästi toimintamme kokonaisvaltaisena kehittyneisyytenä. Ennen pitkää ottaisimme luonnollisesti haltuun kunnan valtakoneiston ja muut olennaiset organisaatiot. Ja vähitellen laajentuen kunnan asukkaina olisi pelkästään yhteisiä ystäviämme. Ilman suosituksia muuttaminen ei olisi valitettavasti mahdollista. Siellä voisimme yhdessä päättää yhteisistä asioista ilman että vieraat, väärää mieltä olevat olisivat ikävästi esteinämme. Pahaa ei yksikään tahtoisi toiselle eikä pelkkää omaa etuaan tavoittelisi kukaan.

Toisaalta ei se Helsinkiin muuttaminenkaan ole mitenkään kamala vaihtoehto. Suorastaan jopa melko todennäköinen. Jopa muutaman kuukauden päästä. Pääkaupungissa asumisen kiistattomin etu on siinä, että monilla minulle tärkeillä ihmisillä on väistämättä joskus sinne asiaa muutenkin ja samalla he voivat tulla tavatuiksi.

Minulla on siitä kaupungista lähestulkoon pelkästään mukavia muistoja. Vaikka viime viikonlopun tapaamiskalenteri oli melko monipuolinen, ehdin silti viettämään ihania joutilaita aamuhetkiä tutussa asunnossa, johon minulla edelleen on ilmeisen vahva tunneside. Nukuin taivaallisen hyvin vanhassa huoneessani vanhassa sängyssäni, jossa on vuosien myötä nukkunut niin kovin moni. Hassua, miten montaa ihmistä huonekalu voikaan yhdistää. Mehän voisimme perustaa Alumni abs lectus - Sängyn Suojatit ry:n.