Pesin autovanhukseni, kun autopaikkaani varjostava lehmus mahlasi sen ihan tahmeaksi, jolloin siitepölyt pääsivät siihen oikein hyvin tarttumaan. Hellästi ja kunnioittavasti pesin, mutta silti siitä irtosi maalia. Ruosteinen parka, eläkkeelle pitäisi päästä sen.
Poloa ei ilmeisesti ole vahattu vuosiin, jos milloinkaan. Parketinvahausprojekti on yhä edelleen vain ajatuksen tasolla. Kesäsääretkin kaipaisi kipeästi vahaa, sillä hyttysten syömät paukamat käy ikävästi höylään.
Ainoa paikka, jossa vahaa on enemmän kuin omiin tarpeisiin, on rakkaat korvakäytäväni. Vaikkua on liikenteessä enemmän kuin koskaan, enkä löydä sille kunnon selitystä. Liekö päiväni täynnä palturia, puppua ja muita pötypuheita, kun korvat haluavat minua siltä suojella?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti