Löysin tänään geokätkön ihan vahingossa. Kiipesin puuhun erään opiskelijajulkaisun kuvaa varten ja siellä se oli, kätkö oksan haarassa. Jätin aarteen paikoilleen, mutta tein lokiin merkinnän, vaikka geojästi olenkin.
Olin toimistolla kohtuullisen vaikeassa tietoliikenteellisessä motissa. Koko kampuksen verkkoyhteys oli poikki kera kaapelin, joka kuulopuheiden mukaan oli saanut kyytiä kaivinkoneen kauhalla. Melko haavoittuvainen on organisaatiomme, suorastaan aika riippuvainen internetistä. Kun en päässyt sähköpostiin, jäsenrekisteriin, taloudenhallintajärjestelmään enkä moneen muuhunkaan olennaiseen paikkaan, oli töiden täysipainoinen tekeminen aikas vaikeaa. Tein siis vajaan päivän ja muuten nautin elämästä. Ehtiihän sitä syksyllä tunteja kertyä. Enemmänkin kuin omiin tarpeisiin.
Tänään päättyi työsopimukseni koeaika. Se sai valtavan merkityksen pääni sisällä, sillä en pitänyt sopimuksen automaattista jatkumista missään vaiheessa itsestäänselvyytenä. Koeajan ilahduttavin piirre on sen tasa-arvoinen molemminpuolisuus. Kumpikin osapuoli on nyt osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen, yhteistyöhaluinen ja -kykyinen. Tästä kehittynee suhde, jossa on kaikkien suhteiden tapaan ylä- ja alamäkensä. (Tuota kielikuvaa käytettäessä jään aina miettimään, että kumpi niistä mahtaa tarkoittaa kurjia aikoja. Ainakin pyöräillessä ylämäet ovat hikistä puurtamista, kun taas alamäessä pääsee kovaa ja kauas vähemmällä energialla. Diagrammeissa kuitenkin ylämäki on usein toivotumpi kuin alamäki. Tiedä häntä.)
Hyväksytyksi, arvostetuksi ja kunnioitetuksi tulemisen tunne pitäisi olla jokaisen suhteen perusedellytys. Liian monessa yhteisössä tässä kohtaa on ammottava epäkohta. Olen siis onnekas.
Kuulostaa varmaan jo kliseiseltä, mutta silläkin uhalla paljastan teille, että viime aikojeni teemabiisi on ollut Oppimisen Ylistys, jonka alkuperäiset sanat on kirjoittanut Bertolt Brecht. Erityisesti seuraava katkelma tuntuu ajankohtaiselta:
Älä pelkää kysyä, toveri.
Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää.
Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä.
Tarkista lasku;
sinun täytyy se maksaa.
Laske sormesi joka erälle ja kysy:
miksi tämä on näin?
Sinun täytyy astua johtoon!
Opi perusasiat!
Niille, joiden aika on tullut,
se ei koskaan ole liian myöhäistä.
Opi kaikki aakkoset,
se ei riitä, mutta opi ne!
Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo!
Sinun täytyy tietää kaikki,
sinun täytyy astua johtoon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Mua aina huvittaa, kun demarit laulaa työväenlauluja. Tai on huvittanut siitä asti, kun joukko demareita hehkutti kommunistille työväenlaulutaitojaan eikä osannut Kansainvälistä alkua pidemmälle. Turha opettaa, ettei kukaan voi omia jotain biisejä, tiedän sen kyllä.
Niin. Jotkut perustiedot saisi kyllä olla hallussa. On se sääli, että monet yhteisöt eivät tarkemmin valitse jäseniään, vaan hövelisti avaavat ovensa kaikenlaisille uusille toimijoille.
Kyllähän sitä pitää vähintään osata luetella kaikki järjestön entiset puheenjohtajat horoskooppimerkeittäin aakkosjärjestyksessä ennen kuin otetaan sisään edes haastatteluun. Niin tehdään kaikissa kunnon organisaatioissa.
Lähetä kommentti