Opiskelija, käytä aurinkovoidetta!

Luonnosteltiin tänään opiskelijakunnan puheenvuoroa lukuvuoden avajaisiin. Kirjoitin ylös neuvoja, joita itse olisin halunnut saada ensimmäisenä syksynäni opiskelemisen konkareilta. Tässä niistä joitakin. Saa nähdä, mikä osa siitä päätyy itse puheeseen:

Opiskele ryhmän mukana. Suorita opintojaksot ajoissa. Seuraa suoritusmerkintöjen kertymistä. Päivitä HOPSia säännöllisesti. Älä jätä rästejä. Usko minua, kun sanon, että huomenna ei ole enemmän aikaa.

Hanki harjoittelupaikat heti ja ota kaikenlaisista työkokemuksista kaikki irti. Älä kuitenkaan tyydy hanttihommiin, vaan pyri aina eteenpäin.

Opinnäytetyö on prosessimainen projekti. Sillä on alkunsa ja loppunsa. Ala seurustella opinnäytetyöaiheesi kanssa mahdollisimman pian. Tapaile eri aiheita rohkeasti ja valitse mielenkiintoisin. On eduksi, jos aihe on luotettava, sisäisesti kaunis ja huumorintajuinen. Voi olla, että kohtaat myös muutamia yhden yön aiheita, jotka kiihkeästi yhdessä vietetyn yön jälkeen tuntuvat aamulla enintään kiusallisilta ja noloilta. Ensimmäinen suhde ei välttämättä kestä edes ensimmäiseen seminaariin asti, mutta sellaista on elämä. Pääset sen yli kyllä. Työn kanssa ollaan naimisissa opintojen loppuvaiheessa ja kuten kaikissa suhteissa, siinäkin on myötä- ja vastoinkäymisensä. Liittonne jatkuu, kunnes hyväksytty kypsyysnäyte teidät erottaa.

Tutustu vieraisiin ihmisiin. Hanki verkostoja. Kerää kokemuksia. Keskustele. Uskalla olla eri mieltä. Uskalla olla väärässä. Rohkene mukaan hulluihinkin juttuihin. Harjoittele empatiaa. Tue toisia. Voit nojata heihin, kun itse sitä eniten tarvitset.

Pidä huoli omista ja vähän muidenkin asioista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Etsi tietoa itse. Ota selvää. Kiinnostu vaikutusmahdollisuuksistasi. Jätä jälkesi yhteiseen hyvään.

Opiskeluaika tuntuu toisinaan ehkä kuormittavalta. Toimeentulo on niukkaa, tekemistä on liikaa ja aikaa liian vähän. Et ehkä usko minua, mutta tämä on kuitenkin elämänne parasta aikaa.

Elämä ei ala vasta valmistumisen jälkeen. Elämä on nyt.

Ohjeet alkoivat huomaamatta kovasti muistuttaa Mary Schmichin kolumnia Advice, like youth, probably just wasted on the young (Chigago Tribune, 1.6.1997). Valmistujaispuheeksi tarkoitetusta tekstistä on moninaisten sattumien summana on tuotettu kappale, joka paremmin tunnetaan nimellä the Sunscreen Song eli Baz Luhrmann presents: Everybody's free (to wear sunscreen). Suosittelen kaikille teoksen välitöntä mieleenpalauttamista, esimerkiksi heti Youtuben kautta. Teksti on kaikkineen nerokas ja kovin oivaltava ja huojentava. Aion itse yrittää soveltaa lähitulevaisuudessa Schmichin viisauksia omassa elämässäni, jotteivat aivan mene hukkaan.