sunnuntaina, joulukuuta 30, 2007

Pomppulinnan valtiattaret

Ammattikorkeakoulusta valmistuminen oli minulle niin iso asia, että sen juhlimatta jättäminen ei ollut edes vaihtoehto. Tutkintotodistuksen noutaminen oli ennemmin lystikäs kuin haikea reissu, vaikkakin yhden elämänvaiheen päättyminen johti eräänlaisen henkisen tilinpäätöksen laadintaan. Viimeistään siinä vaiheessa vahvistin tilikauden tuloksen ylijäämäiseksi, kun päättäjäisissä tutkintotodistustani luovuttaessaan rehtori iski minulle silmää. Kuulin myöhemmin, että amkin hallituksen kokouksessa ja myöhemmin vielä henkilöstön pikkujouluissa minua oli kehuttu kilpaa. Ei hassummin.

Lauantaiset supersuurenmoiset ja mahtipontiset tuplavalmistujaisjuhlat olivat hittimenestys. Juhlien kiistämättömin vetonaula ja valtavan innostuksen lähde ja kohde - heti sankareiden jälkeen tietenkin - oli viidakkohenkinen pomppulinna, jonka läsnäolo toi pirskeisiin uskomatonta energisyyttä ja säpinää. Kimolan seurapirtillä oli tunnelma vauhdikas kuin Vesivehmaalla, sillä siinä meni vanhat sekä nuoret samanlailla. Erityisesti mieltäni lämmitti nähdä kummitätini pomppimassa kummipoikani kanssa. Voi sitä riemua!

Juhliin saapui kummankin vastavalmistuneen tyttären perhettä, sukulaisia ja ystäviä eri puolilta Suomea. Joidenkin tulo oli odottamattomampaa kuin toisten, mutta kovin odotettuja olivat kaikki. Tarjoilu hoidettiin nyyttikestiperiaatteella ja todistettavasti on aivan mahdollista järjestää tällä tavoin erittäin laadukas ja mielenkiintoinen kahvipöytätarjoilu yli kuudellekymmenelle hengelle.

Tavoitteenamme oli järjestää mahdollisimman korkean profiilin juhlat mahdollisimman vähällä vaivalla. Tavoite saavutettiin. Pienten juhlijoiden perheissä ei seuraavana päivänä mistään muusta puhuttukaan kuin pomppulinnasta. Kokemus oli mieleenpainuva ja unohtumaton myös varttuneemmalle juhlakansalle. Laulu soi ja soitto raikui aamutunneille. Erityisesti toiveuusintoina esitetyt lauluesitykset olivat korkealaatuisia ja dj hyvin tasokas asiantuntija. Myös kärsivällisyys kuului hänen hyveisiinsä. Vaikka kuohuviinillä pestiinkin juhlan tiimellyksessä salin lattiaa, sitä ja boolia olisi riittänyt vielä aamupalaksikin, mutta kumpikaan ei juurikaan tehnyt enää kauppaansa.

Valtavan suuri ja lämmin kiitos kaikille myötävaikuttaneille! Ilman teitä juhla ei olisi ollut vertaisensa. Kommettiosioon toivotaan läsnäolleiden hehkutusta omista ilon elämyksistä. Myös rakentavaa palautetta saa antaa järjestelyistä, mutta sitä mielellään sähköpostiin.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnitteluni sinulle valmistumisen johdosta:) Mukava käydä täällä välillä lukaisemassa kuulumisiasi, vaikka ei koskaan kovin hyvin ehdittykään tutustua. Omakin valmistuminen häämöttää vihdoin keväällä, jos vain kaikki sujuu hyvin.

Terveisin Elina Savonlinnasta

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hupaisista bileistä! Tuli jälleen todistettua, että ruttunaamaisena pomppiminen ei ole vaan mahdollista. Hauskaa oli myös saada lisää kasvoja paljon mainittujen nimien liitteeksi.

Kiitos paljon unohtumattomista juhlista. Otan ideoita varmasti kierrätykseen tulevaisuudessa :)

Jenni kirjoitti...

Joo siis näiden kemujen jälkeen onnistuneen juhlan standardit on taas astetta korkeammalla, mikään ei tunnu enää miltään ilman pomppulinnaa! (tilanpuutteen vuoksi ehkä myös kengurupallo tai -keppi kelvatkoon pienemmissä asumuksissa)

Kiitti, laatutakuu oli jälleen kerran kovasti läsnä!

:)