Toisinaan hajuaisti on herkempi kuin yleensä. Minulla tätä poikkeustilaa on jatkunut jo kolmatta päivää. Tänä aamuna sai riittää. En kerta kaikkiaan sietänyt enää. Julistin asunnossani suursiivoussodan.
Vein ulos tuulettumaan kaiken, mitä ei voinut pestä. Pesin kaikki lattiat, kaikki pöydät, kaikki peilit, kaikki pyykit, kaikki tiskit, koko kylpyhuoneen ja yhdet verhot. Energianpurkautumista siivitti XL:n ja Arttu Takalon sähkösadut ja elektroniset fantasiat. Kuuntelin kaikki yhdeksän levyä järjestyksessä ja muistelin, mitä elämäni vaiheita olenkaan elänyt minkäkin levyn parissa. Riehuminen kannatti. Nyt täällä tuoksuu aivan hurmaavalle, sitruunalle ja omenalle. Nautin sunnuntai-illan rauhasta ambienttisen Pepe Deluxin ja Rinneradion tyynnyttämänä. Pehmeässä valossa väpättävät kynttilät tuoksuvat appelsiinille ja vaniljalle. Ihanaa!
Sininen huoneeni sai keittiöstä vihreän sisaren. Kyllästyin lopulta katosta roikkuneeseen pelkkään lamppuun ja tein sille varjostimen vihreästä paperista ja kertakäyttörasiasta. Sakset ja paperiliimaa, muuta ei tarvittukaan tällä kertaa. Leikkasin nelikulmaiseen alaspäin levenevään varjostimeen tähden muotoisia kuvioita, jotka heijastuvat nyt riemuisasti keittiön seinille. Tulen aivan käsittämättömän hyvälle tuulelle joka kerta astuessani keittiöön. Niin hieno se on.
Se valaisee huoneen juuri sillä riittoisuudella, joka tarvitaan välipalan tekemiseen. Turhaan ei huomio kiinnity murusiin lattialla tai kahviläikkään pöydällä. Suurempaa tarkkuutta vaativiin tehtäviin kannattaa sytyttää se kirkkaampi työvalo.
Ääntä, valoa ja hajuja. Tänään oli hyvä päivä, mutta huominen voi olla aina parempi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti