sunnuntaina, helmikuuta 11, 2007

Tappaa se

Uutinen pysäytti.

Joka viides keuhkosyöpään kuollut nainen ei ollut koskaan polttanut tupakkaa. Keuhkosyövän viemistä miehistä 8% oli tupakoimattomia. Tulos nojaa vahvaan aineistoon - atlantinyliseen tutkimukseen osallistui miljoona ihmistä. Johtopäätös on kiistämätön: tupakka tappaa - myös toisen käden kautta,
passiivisesti nautittuna kärsittynä.

Harvasta asiasta tunnen näin vahvasti, mutta tässä kohtaa olen kategorisesti ja johdonmukaisesti ahdaskatseinen, ennakkoluuloinen, intolerantti ja tuomitseva. Olen aina vihannut tupakkaa ja inhonnut tupakoitsijoita. Asennettani on pelkästään vahvistanut oman isäni sairastuminen keuhkosyöpään. Kaksoisveljelleni sekään ei ollut vielä riittävä todiste, hän vain edelleen jatkaa sauhuttelua. Välitän hänestä kovasti ja tekisin melkein mitä tahansa saadakseni hänet lopettamaan.

Minun mielestäni tupakointi tulee tehdä mahdollisimman hankalaksi, vaikeaksi, kiusalliseksi ja monimutkaiseksi. Kotonaan tehköön jokainen mitä lystää, mutta julkisilla paikoilla kenelläkään ei ole oikeutta vaarantaa muiden terveyttä. Pidän tästä vallitsevasta yhteiskunnallisesta tupakointikeskustelun sallimattomasta sävystä.
Onneksi jo kesäkuun alussa tulee voimaan uusin stm:n asetus ravintoloiden tupakkakopeista, joita koskevat vaatimukset ovat niin tiukat, että monet ravintoloitsijat lähettävät asiakkaansa mieluummin pakkaseen tupruttelemaan. Oikein! Tiukentuvan lainsäädännön mukaan koppeihin ei tarjoilla ruokaa, eikä juomaa, eikä siellä saa olla pelejä. Mahdollisimman kurjaa sen olla pitää. Siellä voisi keskustelemisenkin kieltää. Hiljaisuudessa voisivat pahoja tekojaan pohtia. Jokaisen syöpäsopin kattoon voisi maalata kattomaalauksen, joka koskettavuudessaan vetää lähes vertoja Sikstuksen kappelin koristelulle.



Miettikööt sitä siellä syöpäkääryleitä sauhutellessaan...

1 kommentti:

J kirjoitti...

Olen samaa mieltä. Tehtäköön tupakoinnista vastenmielistä ja vaikeaa.

Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Monet tuntemani tupakoitsijat johdattavat seurueen baarissa aina sinne tupakoivalle puolelle. Ja jos joku julkeaa kieltäytyä, ovat sitten vähän väliä juoksemassa kuningas tupakan perässä tupakkapuolelle.

Tulevaisuudessa nämä tupakan orjat saavat meidät ei-tupakoivat raivon valtaan siis vielä nykyistäkin useammin. Keskustelun alettua se äkkiä pysähtyy, kun herra/rouva/neiti X juoksee röökille. Ja tätä siis koko ilta.

Lisäksi uskon useammin kuin kerran kuulevani tämänkin lauseen: "katot sä tota mun laukkua/drinkkiä/takkia sen aikaa, kun mä käyn....".

Argh!